keskiviikko 14. joulukuuta 2016

Pennut 3 päivää

Olemme nyt ihmetelleet Edanan kanssa katrasta kolme päivää, ja aika hauskoja veitikoita ovat. Edana on jatkanut loistavana emona pennuilleen; maitoa riittää hyvin ja se huolehtii lapsistaan niin hartaudella että hyvä kun saan sen pihalle pissalle tarpeen iskiessä. Ruoka luonnollisesti tarjoillaan laatikkoon ja menyy on koostunut tutun pentunappulan ohella mm. sikanautajauhiksesta, kermaviilistä, munista, raejuustosta ja hyvästä rasvaisesta peurasta. Kun pentuja on noinkin paljon niin juotan sitä myös useita kertoja päivässä erikseen lihaliemen, kuohukerman ja pullo-Oivariinin seoksella joka näkyy maistuvan. Eihän se silti pääse lihomaan kun syöjiä on iso liuta, mutta ainakin jaksaa tuottaa maitoa.


Pennuista yhdeksän voi paksusti, joukkoa johtaa isoimpana syntynyt viirupäinen punainen poika jolla oli tänä aamuna painoa jo 457 g eli 117 g lisäystä syntymästä. Yli neljänsadan ovat myös kirineet sininen ja isompi musta tyttö (404 ja 400 g), ja lähellä kolkuttavat myös isompi punainen tyttö (370 g) ja kokoruskea poika (365 g). Pienimpänä syntynyt musta tyttö on nostanut sekin jo painonsa 300 grammaan, mutta se onkin tuntujaan luonteeltaan aika tiukka leidi joka pitää tissinsä vaikka isommat kuinka tuuppivat. Pienempi punainen tyttö painaa nyt 323 g, laikkurintainen ruskea poika 330 g ja isompi sinifawn poika 343 g. Kaikilla siis painonnousua syntymästä jo hyvin.



Mutta sitten on yksi murheenkryyni, eli pienempi sinifawn poika. Se syntyi melkein samankokoisena samanvärisen veljensä kanssa, mutta siinä missä isoveli on lisännyt painoaan jo 93 grammaa pikkuveli on vain laihtunut ja kuihtunut. Tällä hetkellä sen paino on enää alle 200 g, ja suoraan sanoen sen tilanne ei vaikuta yhtään hyvältä. Pojassa ei ole päällisin puolin mitään vikaa ja se on edelleen yllättävän ponteva, mutta se ei vaan syö kunnolla. Sunnuntaina yritin antaa sille aina omaa tissiaikaa ilman jyrääviä isompia sisaruksia, mutta ei auttanut. Maanantain vietimme jo laittamalla pentua tissille väkisin juomaan kerta tuntiin vuorokauden ympäri ja vaikka lypsämällä maitoa suuhun jos imu ei riitä, mutta ei auttanut. Puppyboosteria ja nutriplussaakin meni yläkanttiin annosteluohjeista, mutta ei auttanut.

Eilen aamulla vein sitten pennun eläinlääkäriin joka varmisti ettei sillä todellakaan ole kitalakihalkiota ja sydänäänet ovat vahvat, mutta pentu on alilämpöinen ja kuivunut. Pentu sai nestettä ihon alle ja kolmen päivän ab-kuurin siltä varalta että sillä olisi jokin piilevä tulehdus sekä ukaasin pitää se erikseen lämpimässä suuren osan aikaa ja syöttää sitä maidonkorvikkeella tuttipullosta kun kerran tissistä ei onnistu. Eilinen päivä ja viime yö on siis syöty pulloa kahden tunnin välein, ja Edanan puhdistus- ja tissituokioita lukuunottamatta muun ajan pentu on viettänyt kilpikonnalta lainatun lämpölampun alla korissa (kilpikonna ei arvostanut ajatusta ja muutti lamppunsa perässä sekin pentuhuoneeseen, ilmeisesti pitämään silmällä ettei lamppu katoa kokonaan). Pentu on syönyt pullosta helpon oloisesti ja minusta koko ajan reippaammin etujaloilla pumpaten, mutta aamun punnitus paljasti taas karusti että paino on vain laskenut edelleen eilisestä.

Kokeilen vielä jatkaa pennun juottoa pullosta tiheämmin koska kuivuminen ja energiavaje olisi saatava pysähtymään, mutta alkaa kyllä kieltämättä vaikuttaa melko lailla menetetyltä taistelulta tämä tapaus. Pentu kuitenkin on edelleen jäntevä liikkeissään ja syö halulla sen vähän mitä syö, ja muun ajan vaikuttaa ihan tyytyväiseltä ja hiljaiselta maatessaan lämpimässä. Joten annoin äsken sille tämän päivän ab-pistoksen ja puppyboosteria ja jatketaan juottoja tunnin välein ainakin huomiseen jos se selviää sinne asti. Edana onneksi antaa hoitaa rääpälettä hyvin vaikka sitä pitää aina käydä välillä tarkkailemassa että on edelleen tallella korissaan. Se myös pesee pennun aina hyvin juoton jälkeen ja välillä pentu käy itsekin edelleen kokeilemassa onneaan tissillä. Mutta korissa nukuttaa parhaiten.


Onneksi kaikki muut yhdeksän näyttävät pärjäävän hyvin, ja kun Edana hoitaa ne 110% asenteella niin niiden huolto on minun osaltani hyvin helppoa, kunhan vaihdan aluset päivittäin ja punnitsen ipanat. Joten vielä vähän aikaa jaksaa tuota tehohoitoakin harrastaa vaikka se onkin kovin sitovaa vuorokauden ympäri.



Pahoittelut muuten kuvalaadusta, nyt ei ole oikein tullut napsittua kuin kännykuvia kun on ollut tuota muuta puuhaa. Pitää yrittää tässä joku päivä ottaa pennuista ihan yksilökuvia kunnon kameralla, mutta kunhan nyt saadaan tuon pikkurääpäleen asiat valmiiksi tavalla tai toisella. Jatkamme siis harjoituksia sen kanssa, nyt onkin taas ruoka-aika!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti