Katlan kisakuvia W-H -maastoista Hyvinkäällä 12.5. odotellaan toiveikkaasti edelleen (finaalit kuulemma vielä työn alla), mutta otinpa sentään taannoin tämmöisen puolivirallisen potretin fräuleinista pokaaliensa keskellä:
Isoin pysti on siis kiertopalkinto kisojen parhaalle koiralle, ja kaksi muuta pyttyä kiertopalkinto parhaista pisteistä ja toinen sitten ihan omaksi jäävä narttujen voittajan pysti. Laventelinkin saanemme pitää. Huomatkaa myös sinivalkoinen ruusuke, se ensimmäinen :-)
Noin muuten Katla on viime aikoina keskittynyt lähinnä hillumiseen akkaporukassa, se on siis toiminut kovasti juoksuisen Edanan seuraneitinä yhdessä pikku-Niken kanssa ja hyvinhän niillä tuntuu synkkaavan:
Kisarintamalla seuraavana vaihdettiin rataurheilun puolelle, eli Hyvinkäällä kauden avajaiskisoissa helatorstaina 17.5. matkaan pääsi Sisu joka juoksi 280 m sijoituksen. Rata oli kovasti pehmoisessa kunnossa joten ajat ylipäätään eivät herättäneet hurraahuutoja, mutta kyllähän Sisun 20,07 oli kuitenkin aikas tahmeaa menoa vaikka lähtönsä kolmoseksi se lopulta sijoittuikin. Osasyynä heikkoon aikaan toki oli sekin että Sisu lähti lempipaikaltaan kutoskopista ja teki siitä johdonmukaisesti elämänsä wider-juoksun, kirjaimellisesti radan ulkoaitoja pitkin. Viime syksynä näytti siltä että se oli vihdoin sisäistänyt kaarrejuoksun salat, mutta nyt näyttääpi pikemminkin siltä että wider-koe saattaisi olla oikeasti paikallaan. Hmmm. Kisojen kaikki tulokset löytyvät perinteisesti Fast Pack's -tietokannasta.
Helatorstaista selvittyämme matka jatkui melkein samoin tein eli lauantaina 19.5. Lietoon, jossa juostiin maasto-derbyt ja veteraanimestaruudet. Tänä vuonna meiltä osallistumisvuorossa oli Velmu, joka täytti 3.5. sopivasti kolme vuotta (mistä huomaan myös unohtaneeni mainita blogissa, hyi mua. Kyllä me kumminkin juhlittiin sekä hyvän ruuan että iloisen hiekkakuopparallin merkeissä koko poppoo!). Alkuerissä Velmun pariksi päätyi vanha tuttu Ilona (Oochigea's Izbyiwanna), ja kaverukset pääsivät korkkaamaan kisaradan whippettien osalta. Ratamestari oli väsännyt heti alkuun sellaisen U-mutkan että se otti luulot pois, mutta pienen harhailun jälkeen Velmu ja Ilona löysivät kuitenkin pupun jäljille takaisin ja vetivät radan loppuun asti kunnialla. Meno näytti kuitenkin sen verran sekavalta että me omistajat oltiin jo kyselemässä kirjoja alkuerien jälkeen jotta pääsemme kotimatkalle, joten hämmennys olikin suuri kun paljastui että lopun kaiken Velmu ja Ilona olivat jaetulla kakkossijalla pistein 231 vain yhden pisteen johtavan Tiger's Chaos No Stars But Stripesin jälkeen. Ei siis pidä luovuttaa liian aikaisin :-) Finaalissa sama rata vedettiin sitten toiseen suuntaan, ja arpa heitti Velmun em. johtajakoiran pariksi kun taas Ilona juoksi neljäntenä olleen Pellen tuplaserkkupojan Maxin (Pikkuliisan Majuri) parina. Lopun kaiken potin korjasi vanha konkari Ilona kokonaispistein 481 ja Velmun eteen kiilasi finaalien parhaalla juoksulla myös Max (pisteitä 479) sekä jo alkuerien jälkeen johtanut No Stars But Stripes (471). Velmu sai pisteitä finaaliradalta 237 eli sen yhteispisteet olivat 468 ja tuloksena derbynelonen. Palkinnoksi tuli paitsi vinttiliiton mitali myös erikätevä kenttätuoli, joka otettiinkin heti jo käyttöön seuraavissa kissanristiäisissä. Velmun meno tarttui ilahduttavasti myös Sakari Lampolan kameraan heleän kesäisissä väreissä, tästä taisi tulla samoin tein mun uusi lempikuvani Velmusta!
Seuraavaksi palattiin sitten taas radalle, tällä kertaa Kaupin iltakisoihin 23.5. jossa Sisu juoksi 280 m sijoituksen. Samassa lähdössä juoksi myös sisko Nuudeli (of Streamline Nasty Noodle), joka noin muuten on viime aikoina keskittynyt enemmänkin agilityyn ja vastikään siirtyi kilpailemaan jo kakkosiin vain muutaman kisan jälkeen - huisaa! Tällä kertaa arpaonni ei suosinut Sisua vaan sille napsahti ykköskoppi, ja niinhän siinä kävi että takasuoralla Sisu tähtäsi ulos siinä missä Nuudeli sisään ja kylkimyyryä mentiin tovi ennenkuin pääsivät toisistaan taas erilleen. Samassa sählingissä Sökövintin JX-Benito suikkasi sisältä komeasti ohi ja voittoon, mutta Sisu sinnitteli kuitenkin (ulkorataa tietysti) kakkoseksi ja Nuu heti perässä kolmoseksi. Aika Sisulla oli vielä hehkeämpi kuin Hyvinkäällä eli 20,18, ja tuo widerointi alkaa olla sitä luokkaa että Sisu pitää nyt kisatauon jonka aikana pohditaan mitä sille pitäis tehdä (ehkä se wider-koe??). Kisojen lopuksi keskityimme vielä tsemppaamaan elämänsä toista kisalähtöä juossutta Kippistä eli Katlan veljeä Effloresco's Kajanosta, joka huonosta startista huolimatta purjehti lopulta komeaan voittoon 350 m sijoituksessa aikaan 23,75. Kisojen täydelliset (whippet)tulokset löytyvät Fast Pack's -tietokannasta, ja kaikki kisalähdöt näkyvät allaolevalla Eva Piiparisen tekemällä hienolla videolla, Sisu ja Nuu siis lähdössä 4 ja Kip lähdössä 11!
Ja jotta elämä ei kävisi tylsäksi niin lopulta me päätettiin vaihtaa kokonaan lajia, eli Hyvinkään ratakisojen sijaan reissu suuntautuikin helteisenä helluntaina 27.5. Järvenpään kansalliseen näyttelyyn norjalaisen Arne Fossin käsittelyyn. Ainoa syy moiseen tempaukseen oli se että mulla on vihdoin koira jonka voi ilmoittaa käyttöluokkaan (siis Pelle, Sisultahan puuttuvat kruununjalokivet), ja kun moisesta kunniasta olen haaveillut jo vuodesta 1991 jolloin ekan kerran kävin whippettiä esittelemässä näyttelyssä niin täytyyhän asiasta ottaa ilo nyt irti oikein kunnolla. Tapauksen kunniaksi hankittiin jopa uusi blingbling-näyttelyhihna Piuhaputiikista, tosin enemmänkin siksi että sieltä ihan sattumalta löytyi just Pellen väreissä sellainen täydellisesti mun käteeni istuva remmi jollaista olen etsinyt jo vuosikausia (puolikurra, tukeva remmiosa, pituutta vain metrin verran eikä lenksua päässä vaan ihan suora loppuun asti ja päässä painona helmiä). Pelle oli - ei mitenkään yllättäen - ainokainen käyttöluokan koira, joten hoidimme samalla keikalla sekä yksilöarvostelun että kilpailuluokan. Vuosi sitten Lahden inttinäyttelyssä Foss tykkäsi Pellestä ERI:n verran joten uskalsin sellaista vähän toivoa myös eilen, mutta tällä kertaa saldo jäi Erittäin Hyvään, toki KÄK1. Arvostelussa kehuttiin erinomaista lihaskuntoa, hyvää luustoa ja tassuja, hyviä kulmauksia ja yleisesti hyviä liikkeitä, pyyhkeitä sitten tuli Pellen perisynnistä eli leveästä kallosta ja ekaa kertaa Pellen näyttelyuralla hieman lyhyistä etuliikkeistä (olisko se taannoinen oksavamma eturintaan vielä vaikuttanut sitten kuitenkin?). Pelle esiintyi joka tapauksessa kuin vanha veteraani eikä emäntäkään tumpeloinut tietääkseen pahemmin, joten tästä on hyvä jatkaa harrastusta - seuraavat näytelmät onkin jo viikon päästä whippettien erkkarissa Mustialassa ja vielä siitä viikon päästä kolmannet Salossa. Sen jälkeen täytyy taas katsoa miten kisakalenteri alkaa täyttyä ja josko intoa riittää, mutta eiköhän Pelle vielä käy ainakin parit erkkarit loppuvuonna ja ehkä jonkun kansallisenkin näyttelyn. Inttinäyttelyistä pysytään poissa kunnes saadaan sinnekin osallistumisoikeus käyttöluokkaan. Ja Järvenpään täydelliset tulokset ilmestynevät aikanaan tänne. Alla puolestaan Pellen erittäin hyvässä lihaskunnossa oleva ja hyvin kulmautunut kroppa aktiivikäytössä lyhyine etuliikkeineen päivineen pari viikkoa sitten W-H -maastomestaruuksien koejuoksijana, kuvaajana taas Sakari Lampola:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti