lauantai 28. tammikuuta 2012

Jokioisten museorautatiellä

Kauniin pakkaspäivän kunniaksi kylmänkestävin puolikas hippettejä - Velmu, Sysi, Aslan ja Edana - pääsi tänään tutustumaan kylämme merkittävään nähtävyyteen, eli museorautatiehen. Kyseessä siis on yksi Suomen viimeisiä, ellei viimeinen käytössäoleva kapearaiteinen rautatienpätkä, joka nykymuodossaan kulkee Jokioisista Humppilaan Minkiön kautta. Linnuntietä meiltä ei ole radalle kuin joku 700 metriä, mutta välissä on Minkiönsuon metsikkö joten suoraa näköyhteyttä ei ole. Veturien vihellykset ja puuskutus ovat toki kesäisten sunnuntaipäivien tunnusääni; rautatiellä nimittäin liikennöidään vanhoilla hienoilla höyryvetureilla säännöllisesti kesäsunnuntaisin ja aina välillä muulloinkin kesäaikaan. Lisätietoja museorautatiestä löytyy täältä: http://www.jokioistenmuseorautatie.fi.

Näin talvella höyryveturit nukkuvat talviunta, joten paana on silloin vapaasti muiden käytössä. Meitä lähimpien kahden seisakkeen, Raemäen ja Kirkkotien, välissä on hieno 2 kilometrin mittainen suora, jonka toisella laidalla on Minkiönsuo ja toisella pelkkää peltoa eli ei ristinsielua missään. Paikalliset kelkkamiehet myös ajavat varsin usein urat radalle joten siellä on suhteellisen helppoa kävellä. No helppoa ja helppoa; tänään taivalsimme toki vanhaa kelkanuraa, mutta kun sen päälle oli satanut 10 cm puuterilunta ja pohjakaan ei ollut vielä ihan pitäväksi tallautunut niin varsinkin emäntä alkoi jo muistuttaa pahasti sitä höyryveturia siinä vaiheessa kun Kirkkotietä lopulta lähestyimme. Pitäisköhän joskus oikeesti hankkia vihdoin ne lumikengät? Turha mainitakaan että koirilla meno sujui huomattavasti liukkaammin, ja kyllä noi sitten juoksivatkin. Edana harrasti myös estottomia lumisukelluksia ja muuta lumihauskaa, siitä on sukeutunut parissa viikossa ihan kauhea talvihirmu!

Se toinen puolikas eli Pelle (selkävaivainen), Sisu ja Horna (palelevaiset) ja Katla (valeraskaana) plus Ukko (kinttuvaivaa) tyytyi sitten lyhyempään remmilenkkiin pitkin aurattuja teitä, ja taisivat olla ihan tyytyväisiä suoritukseensa omasta puolestaan. Sisu nyt ainakin on sitä mieltä että voisi ihan hyvin vetää talviunet takan edessä talven yli, ja kömpiä ulos vasta kun kevätaurinko taas lämmittää!


 Puolikas Edanaa lempiharrastuksensa parissa
 Hurjaa menoa ratasuoralla: Sysi, Edana, Velmu ja Aslan
Sivilisaatio eli Minkiönkylä alkaa häämöttää taustalla
Kotipihalla Toivolassa lenkin jälkeen
Virtaviivainen perhe eli Sisu poikiensa Sysin ja Hornan kanssa naatiskelee illan tullen takkatulen loimusta

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti