Gas
n. 1997 - 22.12.2011
Gas eli elämänsä ensimmäiset vuodet metsästyskoirana Espanjassa, ja mikäli tarinoihin on uskomista se oli siitä harvinainen galgo että sillä oli isäntä joka oikeasti piti sitä arvossa ja metsästyskoiranaan peräti 7 vuoden ajan. Kun Gas sitten enää ei pärjännyt nuorempien tahdissa metsästyskauden alussa 2005, sen isäntä oli tuonut sen Scoobyn tarhalle Medinaan saatesanoina "etsikää tälle nyt hyvä eläkepaikka jostain ulkomailta". Sattumalta samoihin aikoihin olin ilmoittanut Greyhounds in Nood Nederlandille (asuin tuolloin vielä Hollannissa) että olisin valmis ottamaan jonkun vanhemman kiltin galgouroksen jos semmoinen on kotia vailla. Kaksi viikkoa myöhemmin kohtasimme sitten Gasin kanssa :-)
Gas osoittautui lempeäksi ja vaatimattomaksi gentlemanniksi, joka rakasti huomiota ja hellyyttä mutta ei koskaan tunkenut itseään väkisin valokeilaan vaan hieman ujosti vain asettui sopivasti rapsutusetäisyydelle kun siltä tuntui. Se arvosti omaa henkilökohtaista tilaansa, mutta selvästi viihtyi kuitenkin lauman keskellä kuten varmaan oli elänyt elämänsä alkuajatkin. Gas tuntui viihtyvän meillä kotikoirana, arvostaen mm. pehmeitä petejä ja sohvia ja säännöllisiä ruoka-aikoja ja possunkorvansuikaleita, mutta sydämessään sillä säilyi kuitenkin aina suunnaton palo metsälle. Ja samoin kaipuu kaikkien keski-ikäisten, pakettiautolla ajavien ja haulikon omistavien miesten perään (useimmiten em. kuvaukseen sopivien miesten suureksi hämmennykseksi). Vanhoista metsästysvammoista huolimatta Gas oli hämmästyttävän terve aivan loppuun asti, mutta tänä vuonna siltä alkoi vihdoin mennä takapää sen verran huteraksi että lopun aika alkoi lähestyä. Lähdön aika tuli sitten talvipäivänseisauksena 22.12.2011.
Nyt Gas kirmaa taas kevyin jaloin vapaana pupujen perässä avarilla niityillä, ja kukaties se on vihdoin löytänyt myös kauan kaipaamansa isännänkin pakuineen ja haulikkoineen. Hyvää matkaa, molemmille!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti